Aarteella ja etenkin Kertulla oli erityisen mukava juhannus. Sisko-Pikku-Myy tuli kylään ja tytöt rymysivät läpi yön, juhannsuperinteitä kunnioittaen :) Aarre käyttäytyi ihan hienosti. Helmi-parka luuli näkevänsä kaiken kahtena, kun pienet riiviöt viilettivät pitkin pihanmaata. Vuokko taas ei erityisesti perustanut pennuista vaan koitti vältellä niitä parhaansa mukaan. Käytiin katsomassa heppoja eikä Pikku-Myykään ollut millänsäkään. Tosin Jani ei ollut yhtä rohkea vaan pysytteli aidan takana. Kerttu ja Pikku-Myy tulivat reippaasti avukseni viemään heiniä hepoille, mutta pysyttelivät silti viisaasti hieman kauempana havosten jaloista. Illan tavoitteena oli saada Janista ratsastusvideo, mutta valitettavasti yö loppui kesken ;)Ihana osa iltaa oli vanhojen valokuvien katselu ja pienet muistelot. Kuvia ja muistoja riitti niin koirista, kuin ihmisistäkin. Oli tosi mukavaa jakaa yhteistä historiaa, muistaa samoja asioita, nauraa samoille jutuille.... Vanhenemisessa on ainakin se ihana puoli, että kertynyt historia on muodostunut yhteisistä asioista tärkeiden ihmisten kanssa. On kiinni jossakin ja kuuluu johonkin. Nyt osaa arvostaa ystäviä ja yhteisiä kokemuksia ihan eritavalla, kuin nuorena, kun elämä oli ainoastaan nykyhetkessä ja huomisessa. Nyt sitä on vähän niinkuin jokapuolella ;).
Illan ehdotonta antia oli myös musteterrieri-päivitykset =). Se on aikamoinen määrä faktaa, kun pystyy siirtämään yhden illan aikana. Janin tietämys koirista, sukutauluista ja kaikesta mahdollisesta on aivan vertaansa vailla.
Juhannuksesta siis tulikin mukava. Oli historian havinaa, nykyhetken energiaa ja tulevaisuuden visioiota. Ja mikä parasta paljon mukavia juttuja, mukavassa seurassa!
